Taas menin vähän niinku kantapään kautta. Koskakohan sitä oikeen oppii?

Eihän se mun väsymykseni helpannu alkuunkaan. Päinvastoin, tulin väsyneemmäks päivä päivältä enemmän, ruokahalu katos ja olo heikkeni. Mitä sano järki? No ei yhtikäs mitään. Ennen ku tänään.

Heräsin megapäänsärkyyn, tottakai tälläsetkin tulee kun puoliso on pois taas vaikkakin vaan pari päivää. Yritin mennä tallille hommiin, kolailla vähän lunta mennessäni ja olo oli järkyttävän huono, sekava ja heikko. Eihän siitä tullu yhtikäs mitään enää ku tuntu että taju lähtee justiisa. Hetken siinä istuskelin ja mietin että mikä hitto tässä nyt voi olla näin huonosti ja soitin lääkäriin. No paha virtsatietulehdus se sitten oli ja sain antibiottikuurin. Ei vaan ollu yhtään sellanen tulehdus että oireilis niinku normaalisti. Vaikuttaako toi mun lääkitys sitte oireisiin, en tiedä. 

Kotiin kun lääkäristä pääsin niin jalat oli hädin tuskin alla, sydän tako, horkka päällä, kuume nousi ja olo niin älyttömän heikko. Selkään sattu ja huuletkin oli ihan siniset?  Päivä meni koomassa sohvalla peiton alla ja vettä tolkuttomasti juoden. Nyt illan mittaan tuntuu olo vähän paremmalta ja ruokahalukin tuntuu jo palaavan. Mulla oli useamman päivän syöminen vähän jo pakkopullaa, en tiedä miten kauan toi tulehdus on ollu...Mähän oon ollu tosi viluissani kanssa monen monta päivää.

No oma lääkitys meni TAAS tauolle. On se nyt vaikiaa! En tiedä mainitsinko että viime viikolla sain penisiliinikuurin hammastulehdukseen...

Nyt koitan tosissani painaa mieleen että jos alkaa voimat loppua täysin, kivut palailee, paleltaa ja ruokahalu katoaa niin joku on todennäkösesti sitte vialla. Toisaalta oon helpottunu että tällänen syy löyty, tää ei ookkaa borrea. Sekin kävi jo mielessä että nyt mennään alamäkeä taas kiitolaukkaa...

Jos nyt vaan menis ihan tällä ohi. Toivottavasti koska jos olo pahenee tästä niin joudun huomenna sairaalaan lääkittäväks. Ei kiitos!