Se alko taas. Maanantaina olin borrehoitajallani ja oli taas niin hienoa puhua ihmisen kanssa kuka tietää miten asiat oikeesti on. Mä odotan niin mielenkiinnolla tulevaisuutta, paljon positiivisia juttuja on tulossa. Jossain kohtaa tää koko homma levähtää käsiin ja tääjuttu on pakko myöntää. Mun hymy on sillon korvissa!

No eilen alotin lääkeet, nyt aletaan pommittamaan bakteereja isommilla annoksilla. Maksakokeissa mun pitää käydä tarkistuksilla sitte säännöllisemmin. Multa testattiin myös viruksia ja paaaaljon allergioita. Niitten mukaan määräytyy sitte lopullinen lääkitys.

Nopeesti oireet alkaa palata. Aivosumu on taas kiitettävällä tasolla, niska-hartiajäykkyys sekä särky tuli jo ja nyt särkee molemmat polvet. Oikeesta jalkapohjasta joku repii välillä hermoja irti tai sitte sormen niveliin työnnetään nauloja. Mä todella toivon että tää ei enää menis kovin pahaks ja olis nopeesti ohi.

En tiedä miten tohon jalkapohjan kipuun vaikutti se että astuin ampiaisen päälle. Paljain varpain tassuttelin menemään ja joku pisti. Mä tietty ajattelin et siellä oli joku neulanen ja yritin hieroo sitä piikkiä lattiaa vasten kunnes tajusin et mikä siellä oikeesti oli. Mä en oo allerginen onneks. On mua nuorempanaki ampiaiset pistäny mut tällästä reaktiota ei oo ennen tullu. Borre taitaa voimistaa noitakin.

Perjantaina meen sitte neurologille, en oikee edes tiedä mitä odottaisin siltä käynniltä. Uudet Saksan kokeet otan mukaan, kai ne sitte jo laittaa mut pakkopaitaan ja suljetulle ;)